Letra de Unohduksen lapsi

Katkennut terí¤ kí¤dessí¤ni,
verivana rinnallani.
vain tyhjí¤ huotra maahan tallattuna
seuraa kun lí¤hden taas.
On vihollinen kaadettu,
voittamaton voitettu.
veistettyí¤ lihaani pelko jí¤ytí¤í¤.
Tuo viima hyytí¤ví¤
nimeí¤ni kuljettaa.
punainen veri piirtí¤í¤
merkin maahan routaiseen.
Vuoren rinnettí¤
huurre kapuaa.
kuin hetkeí¤í¤n odottaen
laelle kotka vain jí¤í¤.
Taas vaihtaa tuuli suuntaa,
se vainajia syleilee ja kivet murentaa.
On metsí¤ autio
ja pilvet paenneet.
katson henki hí¶yryten
kun kaikki hiljalleen jí¤í¤tyy.
Vain viima hyytí¤ví¤ nimeí¤ni kuljettaa.
lopulta tiedí¤n sen mití¤ tulin
tí¤yttí¤mí¤í¤n.
Vuoren rinnettí¤
taivas kuristaa.
pelotta tarkkailee hí¤n
jonka siivet vielí¤ kantavat.
Yksin tuulta vastassa
seisoo orpo taistojen.
siintí¤í¤ metsí¤ keihí¤iden
rannassa taivaan punaisen.
Se raivo lailla ukkosen
silpoo rivit ní¶yrtyvien.
sudet talosta kuoleman
suovat henkí¤yksen viimeisen.
Yksin tuulta vastassa
on lapsi tuon teurastuksen.
Ei vanhus sano sanaakaan,
vain haaskalinnut taivaalla tarinansa
tuntevat.
Multaan hautaan kappaleet
raudan ví¤symí¤ttí¶mí¤n.
matkan lopussa ei jí¤ljelle jí¤í¤ mití¤í¤n.
Vielí¤ viima hyytí¤ví¤ lauluani kuljettaa.
merkki rautaisessa maassa aikaan katoaa.
Vuoren rinnettí¤
huurre kapuaa.
kuin hetkeí¤í¤n odottaen
laelle kotka vain jí¤í¤.
Siivet revitty mutta kynnet valmiina
loppunsa kohtaamaan.
Sodan maailmaa
pimeys kuristaa.
pelotta tarkkailee hí¤n
jonka silmí¤t vielí¤ ní¤keví¤t.